Tiimityön merkitys organisaatioiden menestystekijänä on noussut entisestään kun siirrymme hybridityöskentelyyn. Haluamme kohdata muita, kehittää ja innovoida yhdessä saman pöydän äärellä. Etäisyys muista on parhaimmillaan antanut meille uusia ideoita tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Merkityksellinen tekeminen yhteisellä arvomaailmalla tuntuukin ehkä nyt mielenkiintoisemmalta kuin ennen koronaa. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka hyödyntää tämä tilaisuus ja varmistaa, että mahdollisimman moni kokee yhteisen tulevaisuuden houkuttelevana ja merkityksellisenä.
Onnistumiset tehdään hyvissä tiimeissä. Googlen Aristoteles-tutkimuksen mukaan tiimi, jossa on vahva psykologisen turvallisuuden tunne, menestyy parhaiten. Psykologisen turvallisuuden tunteella tarkoitetaan sitä, että tiimissä on jaettu käsitys siitä, että ryhmä on turvallinen henkilökohtaiselle riskinotolle ja jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa siitä, että voisi joutua naurunalaiseksi.
Muita tiimin menestykseen vaikuttavia tekijöitä ovat luottamus toisten tekemiseen, selkeät tavoitteet ja roolit, työn kokeminen henkilökohtaisesti tärkeäksi ja tunne siitä, että työllä on ”suurempi merkitys.” Kun luotamme toisiimme uskallamme kertoa myös huonot uutiset. Turvallisessa ympäristössä uskallamme haastaa toisiamme tuomaan pöytään uusia näkökulmia. Hyvässä tiimissä olemme myös valmiita kantamaan vastuuta oman funktion lisäksi koko yrityksen asioista.
Johtoryhmä on koko organisaation peilikuva
Johdon kannattaa nyt kiinnittää huomiota siihen, että varmasti kaikki kokevat kuuluvansa joukkoon myös johtoryhmässä. Johtoryhmä on koko organisaation peilikuva eli sen toiminta heijastuu hyvässä ja pahassa koko organisaatioon. Voiko olla niin, että johtoryhmän tiimiytymiseen vahvistamiseen ei jää enää riittävästi aikaa kun se menee muista tiimeistä huolehtimiseen?
Patrick Lencionin mukaan tulosta tekevässä tiimissä on viisi tasoa, jotka on kuvattu kolmion muotoon.
Kun johtoryhmästä kehittyy johtotiimi, niin koko organisaatio menestyy paremmin
Johtoryhmästä voi kehittää johtotiimin ja siitä voi kehittää jopa kilpailuedun. Valmennuskokonaisuus perustuu Patrick Lencionin teorioihin. Kehittämiseen käytetty investointi tulee takaisin parempana työantajamielikuvana, vaikuttavampana johtamisena, parempana työtyytyväisyytenä ja etenkin parempina tuloksina.